Minkälainen pitäisi olla isännöitsijämitoitus, eli montaako taloyhtiötä isännöitsijä saa tai voi hoitaa? Tässä blogitekstissä avaamme näkökulmia tähän aiheeseen, sillä yhtä oikeaa vastausta kysymykseen ei ole olemassa.

Isännöitsijämitoitus on yleensä yksi ensimmäisistä kysymyksistä, mitä isännöitsijälle esitetään tarjouspyyntötilanteessa, eli kuinka monta kohdetta sinulla on hoidossa. Pureudutaanpa tuohon kysymykseen vähän tarkemmin.

Taloyhtiöiden lukumäärä on eri asia kuin isännöitsijän työmäärä

Taloyhtiöiden lukumäärä ei kerro kovinkaan paljoa isännöitsijän työkuormasta. Jos näin olisi, kaikki isännöitsijät ja taloyhtiöt olisivat samanlaisia. Ja hei, isännöintihän tämähän olisi helppo bisnes, jos liiketoiminnan voisi perustaa laskutoimitukseen 1/n joka paikassa! No näinhän se ei aivan ole.

Isännöitsijöissä ja heidän asiakkainaan olevissa taloyhtiöissä on eroja. Jotkut isännöitsijät elävät vielä kautta, jolloin kopiokone on työvälineiden huipputeknisin laite, toiset hyödyntävät keinoälyä työssään. Asiakastaloyhtiöissä on eroa mm.

• kiinteistötyypin
• iän
• koon
• korjausvelan sekä
• taloyhtiössä pinnalla olevien asioiden osalta.

Isännöitsijänä muuttaisin tuon 1/n laskutoimituskysymyksen sarjaksi kysymyksiä, joilla päästään paremmin selville isännöitsijän kyvystä ottaa vastaan uusi hallinnoitava taloyhtiö.

Isännöitsijän työmäärän ja kokemuksen kartoituskysymykset

Ensimmäisenä kysyisin isännöitsijältä, minkä tyyppisiä ja ikäisiä taloyhtiöitä sinulla on asiakkaana.

Uusi alle 10 vuotta vanha rivitalo on hieman erilainen työvaativuudeltaan, kuin 1970-luvulla rakennettu kuutiokerrostalo. Maakuntaisännöitsijänä korostan myös sitä, että jos isännöin pääasiassa uudehkoja rivitaloja, niin uuden asiakassuhteen jatkuvuuden kannalta ei ole pahaksi jos niitä on jo ennalta 25-35 hoidossa. Miksi? Koska niistä saatava palkkio on sen verran vaatimattomampi, kuin 100 huoneistoisen kerrostalon, että yritykseni jatkuvuus on vähän heikolla pohjalla, jos en saa ostettua ruokaa, kun isännöin vain 15 rivitaloyhtiötä.

Asia voi olla hieman toisin pääkaupunkiseudun kollegoideni kohdalla, joille 25 yhtiötä rupeaa olemaan jo melkoinen potti, jos yhdessä talossa on yli 50 huoneistoa.

Toiseksi kysyisin työtavoista ja laittaisin painoa sille, mitä työvälineitä käytetään, sekä mikä on isännöitsijätoimiston digitalisaation aste.

Hyvillä työkaluilla ja keskittymällä sähköisesti tuotettuihin palveluihin, pystyn palvelemaan huomattavasti laajempaa joukkoa mm. viestinnässä, joka on tämän työn yksi tärkeimmistä asioista. Lisäksi jos isännöitsijä on panostanut mm. taloyhtiöiden nettisivuihin, niin nettisivuilta löytyvä tieto ja asiointipalvelut vähentävät isännöitsijän työkuormaa per taloyhtiö merkittävästi.

Digitaalisten palveluiden kautta, minun ei tarvitse olla samassa paikassa taloyhtiön kanssa, vaan voin hoitaa kohteita pitkienkin etäisyyksien päästä. Toki isännöitsijän digitalisoituminen vaatii vastakaikua taloyhtiön puolelta, jotta siitä on hyötyä, mutta itse en ainakaan ole kokenut millään tavalla vaikeaksi tuoda mm. sähköisen allekirjoittamisen tai etäkokousten pitämistä isännöimieni taloyhtiöiden arkeen.

Kolmanneksi kysyisin siitä tiimistä, joka isännöitsijää auttaa työssään.

Kiinteistösihteeri, asiakaspalvelija tai millä tittelillä nyt ikinä kulkeekin on tässä työssä enemmän kuin tärkeä, kun kohdemäärä lähtee kasvamaan. Olen täysin vakuuttunut, että isännöitsijä ja ”sarkajärjellä” varustettu kiinteistösihteeri yhdessä voivat kolminkertaistaa ainakin maakunnissa sen määrän, mitä yksi isännöitsijä yksin pystyy kohteita hoitamaan. Työnjako isännöitsijän ja kiinteistösihteerin välillä on se, että kiinteistösihteeri huolehtii sujuvasta arjesta asiakastaloyhtiöissä ja isännöitsijä keskittyy sitten mm. remontteihin ja yksittäisiin, aikaa vieviin asioihin.

Kirjanpitäjä isännöitsijän työn tukena

Hyvä kirjanpitäjä pystyy nostamaan isännöinnin laatutasoa tiettyyn pisteeseen asti, mutta todellisuus on nykyisin jo se, että kirjanpitäjät isännöintialalla ovat ”laskeva trendi”. Miksi? Koska taloyhtiöiden taloushallinto on hyvin standardia ja automatisoitua. Kun hyvistä työvälineistä otetaan kaikki irti viimeistä piirtoa myöten, taloushallinto ja etenkin kirjanpito on marginaalissa olevaa työtä määrällisesti. Hyvä kirjanpitäjä tai taloushallinnon asiantuntija antaa isännöitsijälle enemmän, kuin vain naputtelee luvut kirjanpitoon, hän on isännöitsijän tuki ja turva taloushallintoon ja talouteen liittyvissä asioissa. Vaikka kirjanpitäjä on laskevassa trendissä, niin laatu on korvaamassa määrää.

Isännöitsijä (jos osaa) tai kiinteistösihteeri pystyy tekemään kirjanpitotyön, mitä taloyhtiöihin vaaditaan. Jos isännöitsijätoimisto esittelee kiinteistösihteerin ja kirjanpitäjän osana tiimiä, tulisi vähän tutkailla ja ajatella niitä työtapoja ja välineitä, joita isännöitsijätoimisto käyttää, etenkin jos kohdemäärä on pienehkö, koska kirjanpitotyön laskutoimitus 1/n tulisi tänä päivänä olla kunnon työvälineillä lähes tähtitieteellinen määrä.

Isännöitsijä, joka keskittyy vain isännöintiin, ehtiin enemmän

Me Isännöintiliigassa tuomme vielä yhden muuttujan tähän yhtälöön. Vapautamme isännöitsijän kädet ja työajan kohteiden aktiiviseen hoitamiseen ja nappaamme omalle pöydällemme taloyhtiön taloushallinnon sekä siihen liittyvän asiakaspalvelun kokonaan. Tuemme myös isännöitsijää kaikessa yhtiön talouteen liittyvässä suunnittelussa ja valinnoissa.

Meillä seitsemän taloushallinnon asiantuntijaa ja kaksi assistenttia tuottavat yli 650 kohteen taloushallinnon. Määrä voi kuulostaa tähtitieteelliseltä henkilöä kohden, mutta siihen me pystymme, koska olemme asiaan erikoistuneita ammattilaisia. Arvo, jota tarjoamme sinulle on se ammattitaito, tuki ja turva taloushallinnon- ja talouden asioissa.

Klikkaa tästä tutustumaan palveluihin, joita tarjoamme isännöintiyritykselle – jotta isännöitsijälle jäisi aikaa olennaiseen.