Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, kuuluu vanha sananlasku. Se kuka tuon sananparren suustaan päästi, ei varmaan arvannut, miten kohdalleen sanansa asetteli, kun mietitään 2020-luvun kiinteistönpitoa taloyhtiöissä. Näin saattaisi todeta Vaasan hovioikeus ja katsotaan lähteekö korkein oikeus mukaan sanaleikkiin tulevassa ratkaisussaan.
Ennen kuin pureudutaan Vaasan hovioikeuden tai korkeimman oikeuden ajatuksiin ja yhdistetään ne äidinkielen sanaleikkiin, sinun on tiedettävä mikä on kunnossapitotarveselvitys. Tiedätkö?
Kunnossapitotarveselvitys on se tylsistä tylsin sivu taloyhtiön tilinpäätöksessä, johon hallitus on listannut vähintään seuraavan viiden vuoden remontit teidän taloyhtiössä, joilla voi olla vaikutusta kotisi käyttämiseen tai maksamasi yhtiövastikkeen suuruuteen. Se on siis lista tekemättömistä töistä, eli remonteista. Huonoimmillaan kunnossapitotarveselvitys on tehty ajatuksella, jota voisi käyttää sloganina nuorten terveystiedon tunnilla ”musta tuntuu, susta tuntuu, eli tehdään se”. Parhaimmillaan tuo lista taas on saanut sisällön ajatuksesta ”tiesimme mitä teimme, koska selvitimme faktat ammattilaisen kanssa”. Hyvällä tai huonolla ajatuksena tehtynä se täyttää lain kirjan, kun siinä on kirjallisesti hallituksen viiden vuoden näkemys taloyhtiön tulevista remonteista ja se on esitetty yhtiökokoukselle. Vai riittääkö tämä enää?
Vaasan hovioikeus otti kesällä 2019 antamassaan ratkaisussa erään taloyhtiön kunnossapitotarveselvityksen hampaisiinsa. No se oli tehty tuon terveystiedon tunnille sopivan sloganin ajatuksella. Siinä oli ylimalkaisesti heitetty, ettei tarvetta putkiremontille ole, mutta sellainen piti kuitenkin tuon suunnitelman ajanjaksolla tehdä. Eräs osakkeenostaja suivaantui ylimääräisestä maksettavaksi tulevasta remontista ja vei asian oikeuteen. Tuomio tuli, eli taloyhtiö joutui tuon ylimalkaisen heiton perusteella korvausvastuuseen osakkeenostajalle hänen osuudestaan putkiremonttiin.
Lopullisen sanan tapaukseen sanoo vielä korkein oikeus, mutta mitä opimme tästä? Kirjoittajan mielestä ainakin kolme asiaa:
Ensinnäkin hovioikeuden ratkaisu korostaa suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä. Toiseksi kiinteistönpidon on nojattava riittävään ammattitaitoon, kuten teknisen asiantuntijan antamaan riittävään selvitykseen ja kolmanneksi, jotta kaksi ensimmäistä voisivat toteutua kunnolla, tarvitaan isännöinnin ammattilainen johtamaan taloyhtiötä yhdessä hallituksen kanssa. Isännöinnin ammattilainen varmistaa, että taloyhtiötä johdetaan tiedolla ja käytettävissä on oikeat kumppanit.
