Talouden nyt koettu ”musta joutsen”, eli koronakriisi moukaroi yritysten, valtioiden ja kuluttajien taloutta. Monilta yrityksiltä on kysyntä loppunut noin kuukauden aikana kokonaan. Tällaisessa tilanteessa työvoiman pitäminen palkkalistoilla on haaste tai jopa mahdottomuus. Lomautukset ja nouseva työttömyys vaikuttavat nyt monen kotitalouden elämään. Valtio tulee velkaantumaan merkittävästi lisää. Viime kädessä valtion lisävelan maksavat veronmaksajat.
Taloyhtiöt eivät ole immuuneja nyt koetulle taloudelliselle kriisille. Joustoja osakkeenomistajien vastikkeisiin on haettava lyhyellä aikavälillä. Näitä voivat olla ei kiireellisten remonttien lykkäämiset, kassapuskureiden käyttöönotto tai kriittinen ostosopimusten läpikäynti. Näin voidaan selvitä lyhyellä aikavälillä, kun osakkeenomistavat kuluttajat voivat olla lomautettuna ja tulot ovat lyhyellä aikavälillä tippuneet merkittävästi.
Pidemmällä tähtäimellä osakkeenomistajien, eli vastikkeiden maksajien taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa taloyhtiöiden taloudenpitoon pitkälle nyt koetun kriisin jälkeiseen aikaan. Taloyhtiön maksu- ja velankantokyky on loppujen lopuksi osakkeenomistajien maksukyvyn ja velankantokyvyn summa. Massatyöttömyys ja yrittäjien konkurssit ja valtion velan takaisinmaksu nousseina veroina vaikuttavat näihin taloyhtiön kykyihin heikentävästi.
Jo ennen nyt koettua kriisiä, taloyhtiöille myöntämättä jätetyt lainat korjausten suorittamiseen ovat olleet tapetilla. Syynä ovat olleet loppujen lopuksi yllämainitut taloyhtiöiden maksu- ja velankantokyky etenkin muuttotappiokunnissa. Realiteetit ovat varmasti selvät, kun toteaa näiden vaikeuksien varmasti lisääntyvän koronakriisin jälkimainingeissa. Lopputulos kunkin taloyhtiön kannalta riippuu osakkeenomistajien taloudellisesta tilanteesta.
Mikä neuvoksi, että taloyhtiö ei joudu tulevaisuudessa epäsuotuisaan tilanteeseen, kun korjauksiin tarvitaan lainaa ja rahoitusta? Kuulostaa tylsältä sanottuna, mutta tässä tulee totuus, joka on suunnitelmallisuus. Kriisin jälkeen taloyhtiösi korjaussuunnitelma on tarkasteltava kriittisesti ja sen suunnittelujakson pituus on ainakin tuplattava. Kaikki ”ei tarpeellinen” korjaaminen on poistettava ja katse pidettävä pallossa niin, että kiinteistön suhteellinen arvo ja arvostus säilyvät pitkälle tulevaisuuteen. Ennen kriisiä ne taloyhtiöt, jotka eivät saaneet lainaa olivat melko varmasti niitä, jotka unohtivat suunnittelun. Nämä taloyhtiöt heräsivät vasta sinä päivänä, kun tarvittu velkamäärä korjauksiin oli ylittänyt kohtuuden rajat. Ymmärrät varmasti pankin lainaosastoa, kun otat järjen käteen ja mietit. Jos pyytämäsi lainamäärä ylittää neliölle huoneistosta saatavan myyntihinnan, ollaan purkuakordin eikä korjausprojektin kynnyksellä.
Isännöitsijän yksi tärkeimmistä lisäarvoista taloyhtiölle on suunnitelmallinen johtaminen. Tämä tulee korostumaan kriisin jälkeisenä aikana. Tarvitsemme tulevaisuudessa hyvän suunnitelman. Lisäksi tarvitsemme suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen taloyhtiön hallituksen halun ja avun pitää oma taloyhtiönsä kunnossa. Hyvä ja jämäkkä isännöitsijä ei ole kulu vaan lisäarvon lähde nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Se isännöitsijä jolla on taloyhtiösi kiinteistön korjauksen langat ja suunnitelma käsissään, sekä katse pallossa, tulee olemaan kultaakin kalliimpi investointi tulevaisuuteen.
